Mansikkaunelmia

 Pihallamme oli todella villiintynyt mansikkamaa. Mansikkapenkit löytyivät, mutta itse mansikat kasvoivat kaikkialla muualla, paitsi penkeissä. Mansikoita näkyi jo syksyllä melkoisesti nurmikon seassa, mutta keväällä ne oli huomattavasti helpompi erottaa.

Mietimme kovasti mansikkamaan paikkaa. Kannattaisiko vanhoja taimia siirtää. Varjostaako vieressä kasvava tammi ja pensasaita liikaa mansikoita, jos sen jättää nykyiselle paikalleen?
No päätimme yrittää, eihän siinä juuri menetä muuta kuin aikaa.

 Nostimme mansikoita melkoisen määrän ylös nurmelta, ennenkuin ruoho alkoi kasvaa. Koska yöt olivat kylmät, niin säilöin mansikat harson alla mahdollisimman tiiviisti juuripaakut yhdessä. Ja tietysti kastelin niitä tarpeen vaatiessa. Kevät oli kyllä todella sateinen..

Sitten vanha mansikkamaa käännettiin, sekoitettiin mukaan kompostia ja luonnonlannoitetta, jossa on merilevää ja kanankakkaa. Tämän jälkeen tehtiin kohopenkit, johon istutin mansikkataimen parat.

Tässä vaiheessa olisi ollut jo hyvä olla mansikkamaakangasta. Minulla ei ollut, koska halusin varmistua, että taimet selviävät edes hengissä. Joten kasvatin taimia ilman mansikkakangasta harson alla. Ja ne selvisivät huolimatta todella kylmistäkin öistä. Joten ostin mansikkakankaan ja asensin sen jälkikäteen.

Leikkelin siis saksilla kolot niihin kohtiin, missä minulla mansikka kasvoi. Totuuden nimissä, tuskin siinä kauhean paljon kauemmin meni, kuin jos olisi valmiisiin reikäkohtiin istuttanut mansikantaimet. Mutta helpompihan se olisi ollut niinpäin :)

Ja jälleen harso laitettiin takaisin mansikoiden päälle. On jäänyt kuva ottamatta kasvatusvaiheesta ilman mansikkakangasta. Mansikkakangas helpottaa rikkaruohojen kanssa, mutta läpäisee vettä. Toki rikkaruohoja menee väkisin mukaan, varsinkin kun on nurmikolta ottanut taimet ja rönsyt talteen.

Seuraavaksi huomasin mansikoissa ötököitä. Etsin tietoa ja oletan, että nämä kaverit ovat hillakuoriaisia. Voivat olla jotain muutakin, mutta ainakin niitä oli useita. Olivat syöneet reikiä valtavasti mansikoiden lehtiin. Löysin myös tiedon, että mäntysuopaliuos käy näiden torjumiseen. Ja toki myös epäilyjä, että sillä saa vain kauniin kiillon lehtiin. Päätin kuitenkin kokeilla.

Sekoitin mäntysuopaa ohjeen mukaisesti suurinpiirtein kastelukannuun veden kanssa ja suihkuttelin mansikoita niillä. Tämä piti ohjeen mukaan toistaa kolme kertaa jonkun viikon välein, paitsi jos sataa niin useammin. No tänä kesänähän ei juuri sateetonta päivää ole ollut, joten myrkytin kolme kertaa parin viikon sisällä. Kuoriasia näkyi tässä välissä, mutta ehkä saattoivat vähän vähentyä. Nyt niitä ei ole näkynyt.

Mansikat selvisivät, ovat kukkinee ja kukkivat edelleen. Raakileita on tullut, mutta saa nähdä kypsyvätkö. Ja minkämakuisia mansikoita tulee. Lajista kun ei ole mitään käsitystä. Mutta tosiaan investointi on ollut lähinnä mansikkakangas, joten suurista menetyksistä ei puhuta. Olisi kyllä ihana napostella muutamat mansikat omasta maasta suoraan suuhun.

Laitettiin kokeeksi pari perunapenkkiä mansikkamaan viereen, niin jos mansikankasvatus onnistuu, niin laajennetaan mansikoita uusilla taimilla perunamaan tilalle. Perunoista lisää sitten tulevaisuudessa.